Ubaba wendawo wambonisa imfihlo yokukhiqiza uju lwezinyosi
WUSIMANGALISO NTSHANGASE
KUYASIZA ukuqala ibhizinisi ngokuncane onako ngethemba lokuthi lizochuma, ungalindi ukuthi uze ube nako konke okudingayo.
Kube njalo nakuNksz uThembelihle Mathaba esungula iThothelihle Bee Farming, inkampani ekhiqiza uju isebenzisa indlela ehlukile nengabizi.
UNksz uMathaba wakwesaKwaMthethwa, Empangeni, enyakatho yaKwaZulu-Natali, uthi isinqumo sokuqala ibhizinisi elinje wasithatha ngo-2020 ngenkathi kufika ubaba othize endaweni yangakubo, okutholane imimoya yabo.
“Lowo baba wakwaMthethwa isibongo wafike waxoxela ubaba ngokuthi uyakwazi ukwenza ikhekheba lezinyosi ngendlela elula nesiza ukudonsa izinyosi zizozalela kulona bese kwakheka uju lwazo olungaxutshwe nalutho.”

Iqhinga leThothelihle Bee Farming lokwenza uju esihlahleni
Ngaleso sikhathi wayenza unyaka wesibili we-Diploma in Human Resources eDurban University of Technology (iDUT), kuthi uma ebuyile kubo alekelele uyise nomngani wakhe kulo msebenzi abebewenza “ukuchitha isizungu”.
“Ngiqale kanjalo ngifunda kubona ukuthi kwenziwa kanjani ukuhlanganisa ikhekheba lezinyosi, esilifaka ebhokisini esilenza ngekhadibhothi bese sililengisa esihlahleni esisehlathini elingasekhaya ukudonsa izinyosi,” kusho yena.

Uju olukhiqizwa yiThothelihle Bee Farming selulungele ukudayiswa
Le ntokazi, eyenza i-Advanced Diploma in Human Resources eJalimane ngo-2022 ngaphambi kokubuya izoqhubeka ne-Honours eDUT, ithe kubathatha izinyanga ezintathu kuya kweziyisithupha ukuvuna uju lwezinyosi.
“Sijabula sodwa uma sekuyisikhathi sokulivuna ngoba baningi kakhulu abantu abalifunayo futhi luhlale lushesha ukuphela ngenxa yokuthi lusetshenziselwa izizathu ezihlukene; kungaba wukulidla, wukulisebenzisa ukususa amabala ebusweni nokwelapha umkhuhlane. Kukhona nabalimi abaluthenga kithina bese bezidayisela lona,” kulanda uNksz uMathaba.
Uma sebeluvunile balubiza uR75 ibhodlela eliwu-500ml noR1 700 u-20 litre. Yize zingeningi izinselelo ababhekana nazo kuleli bhizinisi kodwa okuvame ukuba yinkinga yizingane eziganga lapho besebenzela khona.
“Kuyenzeka izingane ezazi lapho esigcina ikhekheba lethu ziyoganga bese zitinyelwa yizinyosi nokuthi okwamanje asikakwazi ukwenza umkhiqizo omningi ekubeni bebaningi abafuna uju lwethu.”
UNksz uMathaba uthi kunamathuba akule mboni. Muzwa echaza.
UNksz uMathaba, obhalisele ukwenza iMaster’s in Human Resources eDUT kulo nyaka, ubonge kakhulu iDUT Innobiz, uphiko olucobelela osomabhizinisi abafunde kulesi sikhungo ngolwazi lwamabhizinisi, athi lumsize ukufukula ibhizinisi lakhe.
“Manje sengibheke ukuqhubeka nokukhulisa ibhizinisi lami, ngigcine sengenza imikhiqizo ehlukene ngoju lwezinyosi engilukhiqizayo,” kuphetha yena.
- Facebook: Thembelihle Nontobeko Mathaba

